Päättyneet hankkeet

Elli-hanke (Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech-liiketoimintaa) selvitettiin yhteistoiminta-alueen energiatehokkuuden ja cleantech-osaamisen kärjet ja tuotettiin alan toimijoita tukevaa sähköistä markkinointi- sekä viestintämateriaalia. Hankkeessa koottiin laaja-alaisesti energia- ja cleantech-alan yrityksiä, viranomaisia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä muita sidosryhmiä mukaan suunnittelemaan kolmelle kohdeasuinalueelle energiatehokkaita ja asuinaluekohtaisia energiaratkaisuja. Sidosryhmille järjestettiin hankkeen aikana kolme tulevaisuustyöpaja, joissa tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä rakennettiin vaihtoehtoisia skenaarioita ja tuettiin energiatehokkaiden alueiden suunnittelua sekä kestävien strategioiden luomista. Hanke oli EAKR-rahoitteinen.


Kehä
KEHÄ -hankkeen päätavoitteena oli tehostaa sitoutuvan energian ja/tai ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä kunnallisessa ja maatalouden vesihuollossa ja laajemminkin vesiliiketoiminnassa taloudellisesti ja luontoa säästävällä tavalla.
Hankkeen muut toteuttajat olivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja  Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy. Hanke sai EARK-rahoitusta Uudenmaanliiton kautta.


Zet-hankkeessa (1.8.2015-28.2.2017) työttömät nuoret ja pelialan ammattilaiset kehittivät yhdessä pelillisiä ominaisuuksia sisältävää sovellusta. Sovelluksen tavoitteena oli auttaa nuoria hahmottamaan oman elämänsä ja tulevaisuutensa suuntaviivoja sekä tukea työ- ja toimintakykyä. Hankkeessa laadittiin ja pilotoitiin myös palvelukonsepti siihen, miten sovellusta voidaan hyödyntää osana nuoren käyttämiä palveluita. Hanketta toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Hangon ja Lohjan kaupunkien kanssa. Hanke oli osittain Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama.

www.zet-hanke.fi  


MORFEUS-hankkeessa (1.1.2015 – 30.6.2017) tutkittiin hyvinvointipalvelujen monitoimijaisia ekosysteemejä ja kehittettiin niitä palvelu­muotoilun, tietomallintamisen ja tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavoilla. Tarkastelun kohteena olivat ekosysteemin toimijat eli hyvin­vointialan yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä ekosysteemin eri toimijoiden väliset suhteet. Hanke sai rahoitusta Tekesiltä, ja hankekumppanina oli Aalto-yliopisto.

morfeus.fi


Racs 3 / Pop Up Future signal – PUFs
FuturesLab CoFi oli mukana asiantuntijana tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin osalta Keudan, Omnian ja Luksian Pop-up Future Signals – PuFs -hankkeessa, jossa kehitettiin tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin työkaluja pk-yrityksille.

Yhdessä-hanke
Hankkeen tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäisy. ESR-rahoitteista hanketta toteutettiin vuosina 2013-2014 yhdessä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa, ja oppilaitoskumppaneina mukana olivat Amisto,Hyria, Luksia ja Omnia. Laurean osahankkeessa kehitettiin eApu-palvelua opiskelijoiden arjen kysymysten ohjaukseen.

Kestävän liiketoiminnan klusteri
Tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ja saada kestävän liiketoiminnan periaatteet läpileikkaavaksi  teemaksi alueella. Hanke toteutetiin v.2012-2014 yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa ja hankkeen rahoittajana toimi Uudenmaan liitto / Maakunnan kehittämisraha.

Pumppu-hanke/Laurean osahanke
EAKR-rahoitteisessa Pumppu-hankkeessa kehitettiin hyvinvointipalveluita hyödyntäen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamista mahdollisimman tehokkaasti kansalaisen parhaaksi.

Boat
Korkeakoulujen ja yritysten verkottunut yhteistyö Itämeren alueen maissa (BOAT) –hankkeessa Laurea kehitti erityisesti turvallisuusalan yritysten uusia toimintatapoja ja innovaatioita.

Hankkeen hallinnoijana toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja mukana olivat Laurean lisäksi Turun ammattikorkeakoulu sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hanke oli ESR-rahoitteinen ja rahoittajana toimi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).
Tutustu koko BOAT-hankkeen yhteisiin julkaisuihin Yhteistyöllä menestykseen ja Small Business Act in Practice in the Baltic Sea States sekä tulosseminaarin esityksiin. 

Lisätietoja hankkeesta: Tarja Meristö etunimi.sukunimi@laurea.fi
Rocket
Rocket oli EAKR-rahoitteinen tutkimushanke 1.11.2009 – 30.04.2013. Hankkeeseen osallistui Suomessa seitsemän partnerikorkeakoulua: Hämeen ammattikorkeakoulu (hankkeen koordinaattori), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto/Lahti, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia, Saimaan AMK ja Turun ammattikorkeakoulu.
Tavoitteena oli kehittää suomalaisiin korkeakouluihin verkottuneita rakenteita, jotka pysyvästi tukevat suomalaisten metalli- ja koneteknologia-alan yritysten innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Uudet rakenteet edistävät tiedonvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen yleistymistä sekä innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen vaatiman tietotaidon lisääntymistä alan yrityksissä ja korkeakouluissa.

Laurea-ammattikorkeakoulun osalta kohderyhmänä olivat Länsi-Uudenmaan alueen kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset.
Lisätietoa: Tarja Meristö, etunimi.sukunimi@laurea.fi
RACS - alueellinen osaamisen ennakointi
Vuonna 2012 toteutettu hanke yhteisen ennakointiverkoston toiminnan suunnitteluun ja käytännön toteutuksen testaukseen. 
Lisätietoa: Tarja Meristö, etunimi.sukunimi@laurea.fi


FUBU
FUBU-hanke oli 1.1.2010 – 30.10.2012 toteutettu Tekesin rahoittama yritysryhmähanke, jossa olivat mukana Jartek Oy, LC Logistics Center Oy ja Metsäklusteri Oy sekä yhteistyöyrityksenä SINOFUTU-hankkeesta Cargotec Oyj. Tutkimuksesta, koordinoinnista ja raportoinnista vastasi Laurea-ammattikorkeakoulun Corporate Foresight Group CoFi.
Hankkeen päätavoitteet olivat:

1) kehittää ratkaisuvaihtoehtoja, uutta osaamista ja palveluintensiivisiä, verkottuneita liiketoimintamalleja kone- ja metalliyrityksille,
2) kartoittaa suomalaisten kone- ja metalliyritysten haasteet ja toimintaympäristön muutokset ja
3) analysoida pitkän aikavälin uudistumistarpeet ja heikot kohdat suhteessa haasteisiin.

Metsäklusteriin liittyvillä kone- ja metalliyritykset osatavoitteena oli päästä irti maantieteestä ja perinteisistä konsepteista. Logistiikkaklusteriin liittyvillä kone- ja metalliyrityksillä osatavoitteena oli kehittää suunnittelun konseptointia ja parantaa kilpailukykyä ilman tukia.

Lisäksi jatkuvuuden turvaamiseksi tavoitteena oli antaa suosituksia koulutuksen suuntaamiseksi: innovaatio-, palvelu- ja liiketoimintaosaaminen, yhteistoimintamallit ja luottamuksen rooli verkostoissa.

Menetelmällinen painopiste oli tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmissä, erityisesti skenaariomenetelmässä, yhdistettynä konseptointiin ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen.

Skenaariotyöskentelyn osana toteutettiin työpajatyöskentely, johon osallistuivat sekä yritysedustajat että tutkijat ja muut asiantuntijat kotimaasta ja kansainvälisesti. Työpajojen osana järjestettiin aina myös avoin seminaari-osio. Teollisuuden liiketoimintamalleja kehitettiin INNORISK-toimintamallin viitekehyksen avulla.
Lisätietoa: Jukka Laitinen, etunimi.sukunimi@laurea.fi
Merios
Merios (Osaamisen ennakointi meriteollisuudessa) –hanke oli Meriklusteriohjelman ja Meriteollisuusyhdistyksen yhteistyössä käynnistämä projekti, jossa ennakoitiin meriteollisuuden osaamistarpeita vuosille 2015-2025. Hanke kesti ajanjakson 1.1.2010 – 30.9.2011 ja sen rahoituksesta vastasi Opetushallitus (osittain ESR-rahoitteinen) sekä lounaisrannikon kaupungit. Hankkeen toteutuksesta vastasi Koneteknologiakeskus Turku Oy, jonka kanssa Laurea CoFi toteutti tutkimuksellisen osan. Ennakointihankkeen keskeiset tulokset pyrkivät tuottamaan näkemyksiä tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista työelämän tehtävissä, menetelmissä, ja olosuhteissa. Näistä näkemyksistä tuotettiin edelleen tietoa siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkintojen, koulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien perusteiden sekä opetuksen sisältöjen kehittämisestä.
Lisätietoa: Tarja Meristö, etunimi.sukunimi@laurea.fi

Sinofutu
SinoFutu-hanke on Tekes-rahoitteinen yrityshanke, joka alkoi vuoden 2010 alkupuolella ja päättyi vuoden 2011 loppuun. SinoFutu-hankkeessa laadittiin skenaariot Kiinan tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista pitkällä aikavälillä ja arvioitiin laivaliikenteen ja meriteollisuuden kehitysvaihtoehtoja eri skenaarioissa Kiinassa ja Kauko-Idässä laajemminkin.

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta
Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta -hanke toteutettiin Tekesin Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelman puitteissa 1.1.2010-30.6.2011. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kestävän yhdyskunnan vaihtoehtoisista rakenteista ja toimintamallista sekä niiden kehityspoluista pitkällä aikavälillä. Tuloksena esitetään neljä vaihtoehtoista kestävän yhdyskunnan skenaariota vuoteen 2025.

Skenaariot ovat:
A. Kuplahalli. Rakenteeltaan selkeärajainen ja toiminnoissaan suunnitelmallinen, keskusjohtoisesti kestävyyttä tavoitteleva yhdyskunta.
B. Kaupunkikylät. Rakenteeltaan selkeä, useammasta kylästä koostuva yhdyskunta, joka jättää keinot kestävyyden saavuttamiseksi väljiksi ja jossa päätöksenteko on lähellä asukasta.
C. Porkkanamafia. Rajoiltaan epätarkka, verkostomainen yhdyskunta, jossa kestävyyteen pyritään kansalaislähtöisesti ja lyhytjänteisesti, projekti kerrallaan.
D. Virtuaaliverkosto. Rakenteeltaan maantieteestä irtautunut verkostoyhdyskunta, joka toimii kuitenkin suunnitelmallisesti ja tehokkuuden kautta kestävyyteen pyrkien.
Työn ovat toteuttaneet Helsingin yliopisto, Corporate Foresight Group CoFi / Laurea ja DaWo Oy yhteistyössä Kestävä yhdyskunta –teknologiaohjelman johtoryhmän sekä Novago Oy:n (ent. Länsi-Uudenmaan yrityskeskus) kanssa.
Lisätietoja hankkeesta: Hanna Tuohimaa, etunimi.sukunimi@laurea.fi

OmaHyvinvointi
(Tekesin Finnwell-ohjelma, kesto v. 2008-2010)
OmaHyvinvointi-hankkeen tavoitteena oli luoda kansalaiselle mahdollisuuksia osallistua itse oman elämänsä ja oman hyvinvointinsa turvaavien palvelujen luontiin, kehittämiseen ja käyttöön tavalla, joka mahdollistaa myös tulevaisuuden tarpeiden huomioon ottamisen.

Tutkimuksella haettiin ensisijaisesti hyvinvointipalvelujen toimintamallia, jonka keskiössä on kansalainen ja/tai kansalaisten muodostamat vertaisyhteisöt. Hankkeen tavoitteena on asettaa kansalainen palvelutuotannon keskiöön. Tutkimus toteutettiin neljän teeman kokonaisuutena, jotka ovat palvelujen konseptointi, infrastruktuuri sekä case-teemoina kaksi kansalaisen siirtymävaihetta eli vauvautuminen ja eläköityminen.

Tutkimus toteutettiin monenkeskisenä yhteistyönä, jossa tutkimusosapuolina ovat Teknillinen Korkeakoulu Espoosta, Tampereen yliopisto, Savonian AMK Kuopiosta ja Kuopion yliopisto sekä Turun Yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen omat nettisivut: http://omahyvinvointi.utu.fi/

Innorisk - Tulevaisuuden epävarmuuden hallinta liiketoimintavetoisessa innovaatioprosessissa.
(Tekesin Liito-ohjelma. kesto v. 2006-2009)
Hankkeessa tutkittiin yritysten innovaatioprosessien johtamista, prosessien tehokkuutta parantavia ja haittaavia tekijöitä sekä riskienhallinnan toimivuutta. Tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta tutkittiin optimaalisia tapoja yhdistää tulevaisuudentutkimuksen, teknologian ennakoinnin ja riskienhallinnan menetelmiä uudeksi INNORISK-toimintamalliksi. Hankkeen tavoitteet tähtäsivät siten yritysten liiketoiminnan pitkän aikavälin uudistumiskyvykkyyteen, innovaatioiden täsmäosuvuuteen ja murrosvaiheessakin kannattavaan kasvuun mahdollisuuksia ja riskejä ennakoiden ja halliten.

Innorisk-hanke toteutettiin Åbo Akademin ja VTT:n yhteistyönä. Hankkeen omat nettisivut: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/innorisk/index.htm.

Kone- ja metallituoteteollisuus 2020 
(Opm (ESR), Hermia Oy ja Teknologiateollisuus, v. 2005-2007.)
 KOMEE 2020 hanke käynnistyi huhtikuussa 2005. Se oli reilut kaksi vuotta kestävä Opetusministeriön ja Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama ennakointihanke, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa toimialan yritysten keskeisistä kehittämis-, osaamis- ja henkilöstötarpeista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja luoda toimintatapa, joka tukee hankkeeseen osallistuvien yritysten, oppilaitosten ja muiden alan toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä ja tuotetun tiedon hyödyntämistä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. Lisäksi voidaan ennakoida toimenpiteitä, joilla toimialan osaamis- ja kehittämistarpeisiin pystytään vastaamaan.

Tulevaisuuden tuotekonseptit (Tutti)
(Tekesin Masina-teknologiaohjelma, yhdessä Tkk:n ja TaiK:n kanssa, v 2002-2004.)
Tutti on Teknillisen korkeakoulun (TKK), Åbo Akademin (ÅA) ja Taideteollisen korkeakoulun (TAIK) yhteistyönä toteutettu hankekokonaisuus Tekesin MASINA-teknologiaohjelmassa 2002-2007. Tavoitteena oli systemaattisesti, useita projekti- ja yhteistyömuotoja hyödyntäen etsiä ja visualisoida uusia tulevaisuuden tuotekonsepteja tekniikan, tulevaisuudentutkimuksen ja muotoilun skenaarioita yhdistelemällä.
Kone-, sähkötekninen- ja elektroniikkateollisuus ovat tulosten ensisijainen soveltaja sekä hyödyntäjä. Tarkastelun aikajänne tulevaisuuteen on pitkä, jopa 10 - 20 vuotta. Tavoitteena oli edelleen kehittää eri tieteenalojen yhteistyötä ja integroida se osaksi toimivaa tuotekehitysmetodiikkaa Tutkimuksen parametreja ovat mm. toimintaympäristöt, liiketoimintakonseptit, käyttäjien odotukset, uudet vaatimukset, suunnittelu- ja tuotekehitysmetodiikat, uudet valmistustekniikat, muotoilu, uudet tekniset ratkaisut ja uudet toiminnot.

Projektiin sisältyi akateemisia tutkimusprojekteja, yritysprojekteja, täydentäviä hankkeita, tutkijanvaihtoa, seminaareja ym.

Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi (TIDE)
(Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET ry (koordinoi), Tietoalojen liitto, Ficom ry, SATU ry ja Opetusministeriö, v. 2000-2002.)

TIDE-hankkeen tavoitteeksi asetettiin ennakoida toimialan osaamisen tarve sekä määrällisesti että laadullisesti vuoteen 2010 asti siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä että alan koulutuksen järjestäjiä. Aloite TIDE-hankkeen aloittamiseksi tuli alan järjestäjiltä ja Opetusministeriöltä. Järjestäjien panoksen lisäksi hankkeeseen on saatu ESR-rahoitusta. TIDE-hankkeen tavoitteena oli tarkastella tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä ensisijaisesti Suomessa. Toimialan määrittely sekä yhteiset käsitteet alan tarkastelemiseksi asetettiin hankkeen osatavoitteeksi. Lopullisena tavoitteena oli selvittää alan laadulliset ja määrälliset osaamistarpeet tulevaisuudessa ja identifioida sen avulla työvoimalle lähitulevaisuudessa asetettavia vaatimuksia.

Muita päättyneitä hankkeita:
  • Etelä-Pirkanmaan tulevaisuuden skenaariot, 2006. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy.
  • Suupohjan tulevaisuustalkoot, 2006 osana aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilottia (ml. toimialakohtaiset ennakointityöt).
  • Kainuun tulevaisuusskenaariot, 2005. Kainuun maakuntaliitto.
  • Haastajat voittavat! Teknologiateollisuuden pitkän aikavälin kasvun avaimet. (Julkaistu 1/2005) Kvetri-projekti Teknologiateollisuus ry:n kanssa v. 2004.
  • Rantasalmen tulevaisuuden skenaariot, 2004.
  • Porotalouden tulevaisuuden skenaariot Suomessa, 2004. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
  • Kalatalouden skenaariot Suomessa, 2004-2005. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
  • Joukkoviestinnän tulevaisuus (Medifutu) projekti, (v. 2003-2004), Liikenne ja viestintäministeriö.
  • Liiketoiminnan ja teknologian linjaus 2010, 2003. Metalliteollisuuden keskusliitto (nykyinen Teknologiateollisuus ry).
  • Pro-Metalli Varsinais-Suomi hanke, 2001.
  • Kone 2015, Visiot ja skenaariot teknologiaohjelman valmistelun tueksi, (v. 2001), Metalliteollisuuden keskusliitto (nykyinen Teknologiateollisuus ry).
  • Arvo- ja teknologiaskenaariot (Arvotek) -projekti, 1999-2000. Tekesin SMART-teknologiaohjelma, yhdessä Tkk:n kanssa.
  • Muunnolla menestykseen? Tutkimus tietoteollisuuden muuntokoulutuksen toteutumisesta vuosina 1997-2001, Opetusministeriö.
Tilaa: Blogitekstit (Atom)